Ruhtinaallisia kattauksia Turun linnassa
Eletään jouluaattoa vuonna 1562, kun herttua Juhanan tuore vaimo prinsessa Katariina Jagellonica saapuu Turun linnaan. Hänen mukanaan tulee noin kuudenkymmenen hengen seurue kokkeineen ja juomanlaskijoineen, hovineitoineen ja katolisine pappeineen.
Vaikka Juhana onkin pitänyt hovia jo hyvän aikaa pystyssä, palvelusväki on pessyt linnan lattiat ja pyynännyt huoneet tulevaa herttuatarta varten. Linnan metsästäjät, teurastajat ja kalastajat ovat hoitaneet tulevien juhlien tarjoiltavat jo syksyllä ja säilöneet ja varastoineet lihat pitoja varten. Ruokaa on valmistettu ruhtinaalliset määrät ja herrain juhlaolutta on pantu tuhdisti. Linnan hoviväelle, voudille, asemiehille ja palvelusväelle tarjottavan mallasjuoman määrä ja laatu on laskettu heidän asemansa mukaan.
Katariinan ja hänen seurueensa saavuttua linnaan, palvelusväki on työn touhussa. Katariinan myötäjäisomaisuus puretaan Kuningattaren kamariin ja -saliin. Puolan kuninkaallisella vaakunalla koristellut hopeiset astiat asetellaan liinoilla peitetyille pöydille ja ruokia kiikutetaan ylös juhlasaleihin päälinnan ylempään kerrokseen.
Linnan kokki saattaa vielä asetella paistia riikinkukon höyhenpeitteen alle ja herttuatar Katariinan seurueen mukana tullut pasteijamestari Marcinek odottaa malttamattomana, että pääsee leikkaamaan yllätyspiiraan auki.
Juhanan hoviin kuuluvia henkilöitä sekä muuta arvovaltaista ja vaurasta väkeä on kutsuttu paikalle, ja jouluaaton pidot voivat alkaa!
Miten olisi riikinkukkopaisti?
Ruoaksi on tarjolla makeaa ja suolaista yhdistelevää eksotiikkaa ja yllätyksiä. Herttuan pöydässä komeilee riikinkukon sisälle tehty paisti sekä juustoja, pasteijoita ja pähkinöitä. Suolaisen ruoan vastapainoksi on tarjolla makeita viikunoita ja taateleita. Pöytään saatetaan kantaa myös piiras, jonka sisältä hypähtää elävä jänis.
Hovin harvinaisena uutuutena tarjoillaan myös riisiomenapuuroa ja lehtikullalla päällystettyjä konvehteja. Ruokajuomaksi nautitaan kuohuvaa herrainolutta ja mausteisia tuontiviinejä, joihin saatetaan kastaa pippurisia piparkakkuja.
— Renessanssityyli ja Katariinan puolalaiset vaikutteet näkyivät todennäköisesti hulppeissa kattauksissa ja ruokapöydän tavoissa. Usein juhlakansaa viihdyttivät muusikot ja muut esiintyjät, kertoo Turun kaupunginmuseon amanuenssi Heidi Aalto.
Herttua Juhanan ja prinsessa Katariina Jagellonican aikainen renessanssihovi kukoisti linnan ylimmässä kerroksessa. Asema ja vauraus näkyivät niin ruokapöydässä kuin oluen laadussa. Mielikuvituksen varaan jää kuitenkin se, sisälsivätkö pidot illuusioruokien lisäksi muita yllätyksiä ja kommelluksia.
Mitä löytyy Pietari Brahen ja Kristiina Katariina Stenbockin joulupöydästä?
Lähes sata vuotta on kulunut Juhanan ja Katariinan renessanssihovista, kun kreivi Pietari Brahen ja hänen puolisonsa Kristiina Katariina Stenbockin herkkupöytä on katettu esilinnan saliin jouluiltana 1649.
Kattauksen valkoisesta, prässätystä pöytäliinasta ja riikinkukon muotoon taitelluista lautasliinoista heijastuvat vauraus ja asema. Myös jouluruokaa on runsaasti, sillä purtava ei saa loppua kesken.
Pöytään on katettu peuran lihapullia, ruusukaalia, maa-artisokkaa, kananmunia ja porkkanoita. Korinttikakku, konvehdit, taatelit, omenat ja sokeririnkelit tasapainottavat makuelämyksiä, ja niitä napsitaan aina suolaisen ruoan välissä. Kattauksen kruunaa joutsenen selkään asetettu, yrteillä maustettu lihapaisti. Herkut kulautetaan alas mintulla maustetulla viinillä, jonka ajatellaan edistävän ruuansulatusta ja keventävän oloa.
— Aterioinnin jälkeen on kreivi puolisoineen saattanut istahtaa pelipöydän ääreen jatkamaan jouluiltaansa, uumoilee Aalto.
TEKSTI: REEA VIITASALO — KUVAT: ANIA PADZÍK, TURUN KAUPUNGINMUSEO