Siirry sisältöön
Joulurauhan julistaja Mika Akkanen Brinkkalan parvekkeella julistuskäärö kädessään.

Perinteet tekevät joulun

Suomen vanhimmassa kaupungissa joulutraditioillakin on pitkä historia. Joulurauhan julistuksen ääreen on hiljennytty Turussa jo satoja vuosia. Nykyisin julistus kuuluu lähes jokaisen suomalaisen jouluun.
Joulurauhan julistaja Mika Akkanen julistuskäärö kädessään.

Julistetaan siis täten yleinen joulurauha

Joulurauhan julistus on perinne, joka johdattaa joulun viettoon ja julistaa joulun alkaneeksi.

Tradition ensimmäisiltä vuosisadoilta ei ole säilynyt tarkkoja sanamuotoja, mutta sen keskeinen sisältö on säilynyt samana: ääneen luettu julistus muistuttaa joulurauhan alkamisesta, kehottaa viettämään juhla-aikaa sopuisasti, uhkaa rikkomuksen tekijöitä ankarilla rangaistuksilla ja toivottaa hyvää joulua.

Joulurauhan julistus on luettu Turussa lähes katkeamattomana perinteenä 700 vuoden ajan, aina 1300-luvulta asti. Brinkkalan talon parvekkeelta joulurauha on julistettu vuodesta 1886 lähtien. Nykyinen joulurauhan julistuksen kaava on peräisin vuodelta 1903.

Ihmisiä seuraamassa kirkon edustan suurta joulukuusta, johon on juuri syttynyt valot.

Valtakunnan ykköskuusi seisoo Turun tuomiokirkon edustalla

Ensimmäinen sähkölampuilla valaistu kuusi tuotiin Tuomiokirkolle jo vuonna 1900. Säännöllinen perinne Tuomiokirkontorin joulukuusesta alkoi 1930-luvulla, mutta perimätiedon mukaan sotavuosina kuusiperinteessä oli joitain katkoksia.

Vuodesta 1955 lähtien kuusista on pidetty tarkkaa kirjanpitoa, josta käyvät ilmi muun muassa kuusen lahjoittajat ja kasvupaikat. Valtakunnan ykköskuusella on tarkat vaatimukset: sen tulee olla korkea, tuuhea, tasamuotoinen ja kauniin vihreä.

Kuusen valot sytytetään 29.11.2025 joulunavajaispäivänä. Kuusi seisoo valaistuna paikoillaan nuutinpäivään asti.

Kirkkokuntien edustajat esittämässä rauhanvetoomusta Turun tuomiokirkossa, taustalla muusikoita ja kuoro.

Ekumeeninen joulu yhdistää kirkkokunnat

Tuomiokirkossa järjestettävässä Ekumeeninen joulu Suomen turussa -tilaisuudessa kirkkokuntien piispat ja johtajat esittävät yhteisen vetoomuksen maailmanrauhan puolesta. Musiikintäyteisessä tilaisuudessa puhuvat myös vuosittain vaihtuvat humanitaarisen viestin tuojat.

Yleisöllä on tilaisuuteen vapaa pääsy. Tilaisuus taltioidaan ja esitetään jouluaattona televisiossa ennen joulurauhan julistusta.

Kuvassa Apteekkimuseoon katettu pannukahvi ja pullaa. Ikkunasta näkyy talvinen maisema.

Joulunviettoa 1800-luvun Turussa

Miten joulua vietettiin Turussa 1800-luvulla, kun kadut olivat pimeitä ja pyhät pitkiä? Entä mistä kuusi-, lahja- ja joulupukkiperinne ovat kulkeutuneet jouluihimme?

Astu ajassa taaksepäin ja koe joulunvieton kirjo Luostarinmäen vaatimattomissa tuvissa ja säätyläiskotien loistokkaissa saleissa. Monet nykyisin tutut jouluperinteet – kuusi, lahjat, joulukortit ja pukki – saivat alkunsa juuri näissä kodeissa yli kaksisataa vuotta sitten. Ehkä löydät menneiltä vuosisadoilta yhtymäkohtia tai nappaat ideoita joulupöytään tai jouluisen kodin somistamiseen.

Ruhtinaallisia kattauksia ja yllätyksellisiä pitoja Turun linnassa

Ruhtinaallisia kattauksia ja yllätyksellisiä pitoja Turun linnassa

Kurkista herttua Juhanan ja prinsessa Katariina Jagellonican yllätykselliseen juhlapöytään Turun linnan renessanssihovissa. Lue myös millaisin herkuin Pietari Brahe ja hänen puolisonsa Kristiina Katariina Stenbock juhlistivat vuoden kohokohtaa. Kumman joulupöytään liittyisit herkuttelemaan?
Lapsia ja joulukuusi-1930.

Talven tarinoita Turusta – kuvia menneeltä vuosisadalta

Historialliset kuvat kuljettavat meidät vuosikymmenten halki, arjen hetkistä joulunajan tunnelmaan. Ne paljastavat unohtuneita tarinoita – kuinka Aurajoki ylitettiin potkukelkoin tai hevosen vetämällä reellä, ja miten joulupukki toivotti hyvää joulua Turun rautatieasemalla. Kuvista voi aistia myös tutut jouluperinteet: joulukuusen loisteen, joulurauhan julistuksen ja Tapaninlaulajaiset Luostarinmäellä.