Joulurauha on julistettu Turussa jouluaattona lähes katkeamattomana perinteenä 1300-luvulta lähtien. 700-vuotinen jatkumo tekee siitä yhden suomalaisen kulttuurin pisimmistä yhtäjaksoisista traditioista.

Joulurauha on välitetty kaikkiin suomalaisiin koteihin vuodesta 1935 lähtien, jolloin julistus radioitiin ensimmäistä kertaa. Vuonna 1940 radio-ohjelma esiteltiin sanoin: ”Suomen Turku julistaa joulurauhan.”

Nykyisin monen jouluaaton ohjelmaan kuuluu joulurauhan julistuksen seuraaminen televisiosta, ja suoralla lähetyksellä on vuosittain yli miljoona katsojaa. Paikan päällä Turun Vanhalla Suurtorilla julistusta seuraa 10 000–15 000 ihmistä, mutta vuonna 2022 sitä kuulemaan kokoontui arviolta 18 000 hengen ennätysyleisö.

Turun joulurauhan julistus on merkittävä tapahtuma koko Suomelle, sillä siitä alkaa maanlaajuinen hiljentyminen joulun viettoon. Joulurauhan julistaa Turun kaupungin protokollapäällikkö Mika Akkanen.

Jouluaattoon valmistautuminen

Akkanen on työskennellyt kaupungin palveluksessa vuodesta 1997 alkaen. Joulurauhan hän julisti ensi kertaa vuonna 2013.

Noin kaksi viikkoa ennen joulua Akkanen alkaa lueskella julistustekstiä. Aluksi paperilta, autotallissa tai ovi kiinni makuuhuoneessa, missä voi lukea ääneen ilman häiriötä. Akkanen kertoo, että kellottaminen on tärkeää, jotta julistusta ei tule lukeneeksi liian nopeasti tai liian hitaasti.

Kun jouluaattoon on enää muutama päivä, Akkanen ottaa esiin pergamenttikäärön. Hän harjoittelee otetta, sillä oikeanlainen ote on ehdoton, jotta käärö aukeaa sujuvasti ja liikaa mikrofoniin rapisematta.

Pergamentti on taiteilija Tauno Torpon käsialaa vuodelta 1956, ja siitä on olemassa myös kalligrafi Merja Koivuniemen vuonna 2009 tekemä kopio. Pergamentteja säilytetään kaupungin kassakaapissa.

Jatkuvuuden voima

Vuodesta 1886 alkaen joulurauhan julistus on luettu Brinkkalan talon parvekkeelta. Tilaisuus on nykyisin ainoa, johon parveketta käytetään.

Kun Akkanen astuu parvekkeelle jouluaattona Tuomiokirkon kellon lyötyä 12, hänet valtaa vahva yhteisöllisyyden tunne ja vuosisataisen jatkumon henki. Kylmäkään ei ehdi tulla. Akkanen on sitä mieltä, että parvekkeella voisi seistä vaikka tunnin, koska siellä on niin mukavaa. Hän pitää juuri jatkuvuuden voimaa joulurauhan julistuksen tärkeimpänä sanomana.

– Joulu on yhteiskunnassa aikaa, kun perheet kokoontuvat yhteen. Joulurauha kuvastaa jatkumoa ja sukupolvien ketjua: me tulemme jostain, ja joku tulee meidän jälkeemme.

Joulurauha kuvastaa jatkumoa ja sukupolvien ketjua: me tulemme jostain, ja joku tulee meidän jälkeemme.

Akkasen mieleen ovat jääneet koronavuodet 2020–2021, jolloin joulurauhan julistus kaikui tyhjälle Suurtorille.

– Se oli vähän kolkkoa, hän toteaa.

Julistuksen taltioimista etukäteen harkittiin, mutta pormestarin päätöksellä se lähetettiin suorana. Joulurauhan julistus onkin televisioitu suorana vuodesta 1983 lähtien.

Perinne pitää pintansa

Historian heilahdukset eivät ole kaataneet perinnettä aiemminkaan, joskin on kourallinen vuosia, jolloin joulurauhaa ei tiettävästi julistettu.

Vuosina 1712–1721 isoviha koetteli kaupunkia, ja vuosina 1809–1815 Suomi oli vähitellen siirtymässä Venäjän vallan alaiseksi. Joulukuussa 1917 miliisi meni lakkoon, minkä seurauksena Brinkkalan talon parvekkeelle oli tuotu venäläisen sotaväen kuularuisku. Talvisodan aikana vuonna 1939 yleisötilaisuuksia vältettiin ilmapommitusten pelon takia. Myös Turun palon jälkeen vuonna 1827 joulurauhan julistamisessa on ehkä ollut katkos.

Pienemmän mittakaavan vastoinkäymisetkään eivät uhkaa joulurauhan julistusta. Joulurauhan on julistanut perinteisesti Turun kaupungin toimeenpaneva virkamies, ja alun perin joulurauhan julistaja oli kaupungin raadin sihteeri. Myös maistraatin sihteerit toimivat pitkään joulurauhan julistajina. Vuonna 1978 tehtävä siirtyi Turun kaupunginsihteerille tai kansliapäällikölle. Nykyisin kunnia kuuluu protokollapäällikölle.

Jos Akkanen olisi syystä tai toisesta estynyt, joulurauhan julistaisi johtava kaupunginsihteeri Ari-Pekka Korhonen. Hän on ensimmäisenä varalla ja seisoo verhon takana mustassa puvussa siltä varalta, että Akkanen vaikka kompastuisi juuri ennen tilaisuuden alkua. Toisena varalla on kansliapäällikkö Tuomas Heikkinen.

Rauhaa ja riemullista yhteisöllisyyttä

Aikoinaan joulurauhan julistuksessa kiellettiin muun muassa mässäily, juopottelu ja melskaaminen. Joulurauhan aikana tehdyistä rikkomuksista annetut rangaistukset olivat myös ankarampia kuin muulloin.

Julistuksen keskeinen sisältö on säilynyt samana, vaikka perinteen ensimmäisiltä vuosisadoilta ei ole säilynyt tarkkoja muotoja. Vanhin Turusta löytynyt julistuksen kopio on vuodelta 1834. Sen kirjoitti maistraatin sihteeri ulkomuististaan Turun palon jälkeen. Jos julistus nyt tuhoutuisi, osaisi Akkanen sen ulkoa milloin tahansa, kummallakin kielellä.

Enää julistuksella ei ole lainvoimaa, mutta se muistuttaa kansalaisia joulurauhan alkamisesta, kehottaa viettämään juhlaa rauhaisasti ja toivottaa hyvää joulua. Akkanen nimeää suosikkijoululaulukseen perinteisen En etsi valtaa loistoa, jossa toivotaan maailmanrauhaa. Hänellä on toinenkin suosikki.

– José Felicianon Feliz Navidad. Siinä on sitten taas riemullista yhteisöllisyyttä, mutta ei remuamista, joka ei kuulu jouluun, hän tiivistää.

Akkanen on tyytyväinen joulurauhan julistuksen nykyiseen kaavaan, joka on peräisin vuodelta 1903. Hän sanoo yllätyksen piilevän siinä, että julistus on aina samanlainen.

Kuukausien mittainen projekti

Joku on voinut pohtia, onko joulurauhan julistajan työ samanlaista kuin joulupukilla: töissä ollaan vain jouluaattona ja loput vuodesta lomaillaan. Akkanen vakuuttaa, ettei näin ole.

Joulurauhan julistuksen valmistelu on kuukausien mittainen projekti, joka toteutetaan yhteistyössä monen eri tahon kanssa. Akkanen toimii joulurauhaprojektin projektipäällikkönä – muiden töidensä lisäksi. Kahden ja puolen minuutin julistus on kovan työn huipentuma.

Akkasen työpäivä ei kuitenkaan pääty joulurauhan julistamiseen. Sen jälkeen on vielä tapahtuman tekijöiden glögi- ja kahvitilaisuus, jossa Akkanen pitää lyhyen kiitospuheen ja kuoro laulaa kappaleen Jouluyö, juhlayö. Noin kello 13 Akkanen pääsee lähtemään omaan joulunviettoonsa, mutta palauttaa ensin käärön omalle paikalleen odottamaan seuraavaa vuotta.

TEKSTI: VILMA AALTONEN KUVAT: TIMO JAKONEN